10.5. Oltiin kellumassa Porvoon ulkomerellä, muttemme kuitenkaan aivan niin kaukana ulkomerellä, etteivätkö veneen ohittaneet vesilintuparvet olisi olleet määritettävissä ulkoluodoilta. Paikannus oli noin 20 km Söderskäriltä itään ja seitsemän Kummelskäriltä lounaaseen. Ilmoitin “Suomenlahden muutto” ryhmään, että merellä kelluu paljon alleja ja mustalintuja, niistä noin puolet mustalintuja ja puolet alleja - suunilleen sama suhde ohi matkaavissa parvissa. Tiirassa on kokeneiden lintuharrastajien tilastot samalta päivältä Porvoon Söderskäriltä: mustalintuja 8610 muuttavaa, alleja 80 muuttavaa + 600 p. Hämmästyttävä ero omiin karkeisiin arvioihin, molempia noin 3000 paikallista ja muutolla 2000 allia ja 3000 mustalintua.

Alussa mainitun laskuharjoituksen tulos oli, että noin sadassa kuvassa esiintyi 543 allia ja 864 mustalintua. Kuvieni tilasto suosii vahvasti mustalintuja, koska halusin kovasti jälkimäärittää jonkun kovan lajin mustalintujen joukosta, ja siksi puhtaat alliparvet jäivät vähemmälle kuvaamiselle. Satunnainen havainnoija Kummelskärillä olisi saanut saman merkittävän eron Söderskärin laskijoiden kanssa, jos ja mitä ilmeisemmin kun, parvet olisivat jatkaneet satunnaisen muuton seuraajan näkökenttään.

Oletan, että mainittu ero johtuu paikallisen levähtävän suurparven (jossa noin puolet oli alleja) liikkeestä kohti itää ohi kellunta paikkamme - kenties ei edes kovin kauaksi. Mutta siis, en ollut arvioinut pahasti väärin alli/mustalintu suhdetta :-).

Ei ole ensimmäinen kerta, kun ensimmäinen retki uuden retkituttavuuden kanssa osoittautuu muistorikkaaksi menestykseksi. Jotenkin tuntuu, että uusi paikka tai uusi retkituttavuus tuo onnea. Tällä kertaa olimme matkassa melkein-naapurimme Päivin kanssa, joka oli verestämässä opiskeluvuosiensa harrastuksen muistoja.

Olimme “vesilintuvyöhykkeellä” kellumassa täysin tyvenessä kelissä kirkkaan sinitaivaan alla. Ympärillä kellui satoja ja tuhansia alleja ja mustalintuja. Se oli jatkuvaa allien laulua ja mustalintujen vihellystä. Upeaa äänielämystä lisäsi kaukaa hyljeluodolta kantava kymmenien hallien uliseva laulu.

Kaksi tuntia kestäneen kellunan aikana tuli kahteen otteeseen ei-voi-olla-totta tunne. Kello 7:37 havaitsin matalalta suoraan ylitsemme lentävän linnun, joka oli tullut selkämme takaa. LEVEÄPYRSTÖKIHU. Siinä se oli - unelmieni kuvauskohde, mutta havainto tuli liian myöhään. Sain talteen vain kuvan alaviistosta takaa. Harmittelin kuvakulmaa, vaikka samaan aikaan olin hyvinkin hyvilläni.

Yllätys nousi toiseen potenssiin, kun vajaa tunti myöhemmin näimme kohti tulevan vakaalentoisen linnun. Ehdin jo sanoa, että nyt tulee gavia kuvattavasti, kun saman tien korjasin, että kihu se on sittenkin. Se tuli tosiaankin kohti ja matalalta yli. Kameran ruudulta näin, että se on tumma eikä ole ainakaan pampuloita - tumma merikihu siis. Kun kihu oli päällä, näin kameran etsimen läpi lyhyet leveät “töppöset” keskimmäisinä pyrstösulkina. Esiaikuinen leveäpyrstökihu tuli moitteetta kuvaan.

This is the time when migration of Arctic water- and shorebirds are reaching the highest density. One of very highlights of the time is Pomarine Skua.

Kiitos palautteesta - Thanks of feedback

You can send comments or ask the photographer a question by using the form below. Your comments / questions will be published on the ‘Picture of the week’ page.